8.9.2015 klo 20:34
Viime viikot ovat täysin sumun peitossa: tacoja, salsaa, avokadoja ja kuluneita leivinpapereita. Päivät sulautuvat toisiksi ja ainoa muistijälki menneestä ovat lukuisat tyhjät taco-pakkaukset asuntoni lattialla. Olen edelleen tacokierteessä.
Kaiken maanisen tacosyönnin jälkeen minulle tuli veden selkeäksi, että tarvitsen uutta sisältöä elämääni. Jotain, mikä saa sydämeni elämään ja merkityksen elämälleni.
Jotain, mikä vaatii vuosien pitkäjänteistä harjoittelua, sitkeyttä, tahdonvoimaa ja äärimmäistä taitoa sekä henkistä kanttia.
Päätän alkaa leipoa.
Yllätyksettömän iltani rauhallisuuden sinetti rikkoutui lukiessani Malliksen maailma-blogista reseptin mustikkavalkosuklaajuustokakulle. Tiesin löytäneeni uuden uuden suunnan elämälleni. Resepti vaikutti todella hyvältä, muutamaa seikkaa lukuunottamatta:
- En pidä juustokakuista
- En liiemmin välitä suklaasta
- Ei sisältänyt chiliä taikka viskiä
Tosimies ei kuitenkaan valita tai saivartele pienistä.